tiistai 4. lokakuuta 2016

A// Retkellä kera ponien



Käytiin Lauantaina yhdessä tallilla. Yksissä tuumin sitten päätettiin, että lähdetään koittamaan maastoilua. Oltiin molemmat siis sitä mieltä, ettei näitten kanssa toi kentällä pyöriminen oo oikeen meidän juttu.
Miulla oli Payden  ja Alexilla Blondi. Hepat oli tosi jännittyneitä alkuun, joka tietty ihan ymmärrettävää, kun ovat tovin seisoneet. Ensimmäinen ongelma, tuli heti kun päästii ekoista pihaporteista ulos. Tallin ympäristössä tarhaa todella paljon vuohia, kalkkunoita, kanoja, aaseja jne... Mutta siis joo ne vuohet, ai kamala. Blondi päätti ettei hää muuten oo tulossa yhtään mihinkään. Siinä sit hetken aikaa kaikkemme yritettiin. Lopuksi mie ratsastin Paydenin ihan Blondin viereen ja nappasin ohjista kiinni, muutama metri tultiin tällein ja sitten B:kin liikkui jo itekseen.


Itseäni jännitti todella paljon, kun jouduttiin ratsastamaan tosi pitkään autotien laitaa ja autot ajelee täällä semmoista ihan reipasta vauhtia. Ja tunnetusti, kun kaikki on suurta, niin täältä et mitään ihan pientä Nissania löydä. Kentsun ja muutamien aiempien maastomopojen kanssa oli niitä läheltäpiti -tilanteita niin monta autojen kanssa. Tähän lisäksi, että tunnen kuinka jännittynyt P oli miun alla, ei yhtään helpottanu miun oloa. Ensimmäisten auto ohitusten jälkeen kaikki oli fine ja jännitys laantui niin miulta, kuin poniltakin.
Päästiin, sitten lopulta yhteen ihanaan puistoon, missä seikkailtiin pitkin pieniä polkuja ja peltoja. Laukkailtiin siellä jonkun verran ja oli ihan sika mahtavaa!
Tähän loppuun vielä, ennen kuin lisäilen yhtään kuvaa. Olen aina ollut vannoutunut turvavarusteiden käyttäjä, jo ihan vakuutustenkin takia. Kotona aina hevosen selässä ollessa, siis vähintään se kypärä päässä ja hanskat kädessä. Yleensä vielä se turvaliivikin, riippuen hevosesta ja miten liikutaan. Mutta nyt olen tyytynyt tähän "maassa maan tavalla" juttuun. Pahoittelen siis kypärättömyyttäni (on muuten ihan sika alaston olo ilman) älkää ottako mallia!


perjantai 30. syyskuuta 2016

A// Tallipäivä ja lomailua

Tänään kävin yksin tallilla, koska Alex ei jaksanut lähteä. Ratsastin kaikki kopukat ja meni tosi hyvin. Ainakin odotuksiin nähden!
Nyt menin Flynillä ensimmäistä kertaa, ajattelin että sieltä jos jostain pylly lentää, kun näistä kolmesta varmaan pahin testailija. Vaan ei, kunnioitti raippaa paljon paremmin selästä, kuin maasta käsin. Tää kerta oli lähinnä vähän kokeilua, että miten heppa liikkuu jne. Normaalisti siis pysähtelee kokoajan eikä liiku mihinkään, ainakin Alexilla teki tätä. Oon tosi tyytyväinen itteeni, että sain heti näytettyä hepalle kuka määrää! Siitä se sitten lähtikin rullailemaan ja vaadin vain kaikki askellajit ja lopetin siihen. Käytiin vielä kävelemässä tallin pihalla tarhojen ympäri. Koiraa jännitti yhdessä vaiheessa hiukan, mutta muuten ei mitään ihmeellistä.
Blondin pylly lenteli taas ihan huolella ja keskityin vain pysymään lujana. Annoin aina takaisin jokaisen pukin jälkeen, loppujen lopuksi sieti raippaa jo ihan hyvin. Saatiin molempiin suuntiin lyhyet laukannostot ja jätin treenin siihen. Blondi oli todella jännittynyt kun kiersin saman lenkin tarhojen ympäri. Päästiin varmaan 3m kerrallaan eteenpäin.
Payden aloitti temppuilun heti kun päästiin kentälle. Ei meinannut päästää ensin ollenkaan sivulle, ja kun siihen pääsi niin väisti ja ryntäili niin ettei meinannut päästä selkään. Mutta keskusteltiin siinä hetken aikaa ja lopulta pääsin siihen asti, että sain jalan jalustimeen vaikka P edelleen väisti minua hiukan. Kun ponnistin selkään niin kaikki oli hyvin ei mitään ongelmaa. Tosin tämä on näistä kolmesta kaikkein herkin ja reagoi pieneenkin jalan liikkeeseen. Hetki etsittiin jarruja ja lopulta heppa toimi samalla lailla, kuin aiemmassakin postauksessa. P kanssa käytiin myös tarha lenkki, se oli  myös todella jännittynyt, mutta kulki kuitenkin paremmin, kuin Blondi.
Huh huh, kolmen hepan jälkeen voin kyllä sanoa, ettei tarvitse tänään lenkille lähteä.


Meillä on nyt vajaa viikon loma, kun isäntäperheen vanhemmat ovat matkoilla. Ratsastellaan vaan ja käydään tsekkaamassa mestoja. Rahaa täällä ainakin saa menemään jossei muuta!
Mutta me lähdetään nyt Seras-koiran kanssa koirapuistoon telmimään. Liittykää lukijoiksi ja kommentoikaa mitä mieltä olette ja kaikki risut, ruusut, kysymykset ja postausehdotukset otetaan vastaan!

//Anni

keskiviikko 28. syyskuuta 2016

A// Feeling awesome!


Kerron nyt alkuun lyhyesti millasia hepat täällä on ja mitä ollaan touhuiltu niiden kanssa. Kuvassa ylhäältä alas, vasemmalta oikealle; Blondi, Flyn, Payden ja Nevada. Pihasta löytyy mustangi tamma ja muutaman kilometrin päässä tallilla on 3 mustangi ruunaa. Pihassa oleva tamma, Nevada, on todellakin tamma isolla T:llä! Sillä ei ratsasteta ainakaan vielä, en päässy ihan perille, että miks ei. Sen kaviot ja jalat on kyllä sen verta hurjan näköset et ehkä ihan hyvä. Ollaan siis juoksuteltu sitä lähinnä.
Tallilla olleita ruunia juoksutettiin kans viikko ennekun laitettiin ees satulaa selkään. Ovat kaikki sen verran reaktiivisia. Eikä näillä ole tehty mitään about 3-4kk.. Oloneuvoksina siis ovat olleet pidemmän aikaa. Ekaa kertaa kun heitettiin satulat selkään niin kaikki oli kuitenkin ihan ok ja nopeasti uskalsi itsekkin kivuta selkään.
Blondi on todella helppo hoitaa ja juoksuttaa, mutta selästä ei meinaa liikkua mihinkään ja testailee todella paljon. Ainakin näin alkuun. Ei olla oltu sen selässä kun vasta 2 kertaa. Miulla oli raippa mukana ja ainakun jotain pyysi niin pylly lensi. Mutta ehkä se siitä, kun alkaa rutinoitumaan tekemiseen!
Payden on todella suloinen ja työmoraali on kohdillaan! Helppo juoksuttaa ja hoitaa. Ainut että ei meinaa antaa kiinni tarhasta eikä kentältä jos on vapaana. Herkkuja vaan kehiin silloin. Selästä ei alkuun toiminut kovin hyvin. Miulla ei kuunnellut kääntäviä apuja ja Alexilla taas puuttui täysin jarrut. Alex on siis miun kanssa täällä. Mutta kerron P:stä lisää kohta.
Flyn on hiukkasen itsepäinen, yrittää mupeltaa ja näykkiä. Miusta ehkä vähän kun joku nuori ori vaikka ruuna onkin ja ikääkin on. Ja täähän vasta testaileekin! Hoitaessa muuten ok, mutta kavioiden nosto on välillä hitusen vaikeaa, kun heittelee jalkoja minne sattuu. Juoksuttaessa ei meinaa liikkua vaikka mikä ois ja ratsastuksessa vähän sama. Itse en oo vielä tän selässä käynyt..

 

Tänään käytiin taas pitkästä aikaa tallilla, koko viikonloppu ja alkuviikko  oli menoa niin ei silloin päästy. Alex juoksutti Flynin, ei ilmeisesti menny kovin hyvin. Flyn testaili hirveesti, eikä oikeen onnistunu. Mutta siis asiaan. Mie ratsastin Paydenin, ja olin valmistautunu siihe et saan kiskoa ja repiä suusta minkä kerkeen. Mutta, ei. Alkuun piti vähän palautella herralle et kenen pillin mukaan tanssitaan. Hetken päästä P toimi kun unelma! Täysin ja pelkästään paino ja pohjeavuilla ja kaikissa askellajeissa! Olin ihan taivaassa! Miusta on ihan unelmaa ratsastaa hevosella, joka toimii periaatteessa ilman ohjastuntumaa. Koska tuntuu tosi pahalta aina jos joutuu ottamaan kiinni suusta. Ratsastan muutenkin yleensä todella pehmeällä kädellä tai ihan löysillä ohjilla jos hevonen vaan sallii. Koitan ratsastaa kaikki hepat  nivelillä, koska en tykkää käyttää kankia, jos hevonen toimii pehmeämäläkin kuolaimella. Kerron varusteista lisää joskus myöhemmin. Tän päivän ratsastus kyllä nosti hymyn huulille! Payden rentoutui ja lähti laukassa hakemaan hieman pyöreyttä. Kivaa vaihtelua, kun ei tarvitse kokoajan treenata niin tosissaan. Nämä ovat kaikki siis länkkä ratsuja, niin itsekkin vasta vähän opettelen, että miten näitä on paras ratsastaa. Tuntuu jotenkin että englantilainen ratsastustyyli on hirveän totista ja tavotteellista verrattuna tähän. Toivotaan että jotain jää käteen tältä reissulta!

// Anni